Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

OMAKOTITALON RAKENTAMINEN – ASIOITA, JOTKA TEKISIMME NYT TOISIN

Jälkiviisauden sanotaan olevan vaiva, jolla tarkoitetaan ihmisen taipumusta jäädä pohtimaan jotain vanhaa tilannetta ja miettimään, olisiko jokin tilanne pitänyt hoitaa toisin.

Monilla raksaajilla on tästä hyvinkin henkilökohtaista kokemusta: mitä julkaistuihin tarinoihin on uskominen, harvassa on ne, joiden raksalla kaikki olisi sujunut täysin suunnitelmien mukaan. 

Meille heräilee uinuva raksakuume aina kevään korvilla. Alkukeväästä, ennen kuin sateet sulattavat roudan, istumme usein iltaisin takan edessä ja aloitamme keskustelun, 

”jos nyt rakentaisimme, mitä tekisimme toisin”. 

Lähestyvät kesä saa aina kuumeen kohoamaan pari astetta. Osin tästä syystä viime vuosina vapaiden tonttien selailu on jäänyt vähiin: mitä, jos kuume kohoaa liian korkeaksi? Olisimmeko valmiita ottamaan sen riskin, että toisella kerralla kirjoittaisimmekin projektistamme aivan toisenlaista tarinaa?

Joko aika on kullannut muistot, mutta näin jälkeen päin voin sanoa, että selvisimme raksa vuosista suht kuivin jaloin. Aineksia suurempaan katastrofiin oli silti ilmassa kerran jos toisen.

1. Tontti, kaava ja määräykset

Talon rakentaminen alkaa aina unelmista. Unelmissamme talo sijaitsisi kalliolla mäntymetsän siimeksessä. Talon takaosa olisi kokonaan lasia ja lasin takaa avautuisi merimaisema. Yksinkertaisen muotoinen talo maastoutuisi maisemaan hiilenmustalla ulkopinnalla ja viherkatolla. Aurinkoisella tontilla olisi mahdollista hyödyntää kaikki liikenevät auringonsäteet sähkö- ja lämpöenergiaksi. Matkaa lähimpään kaupunkiin olisi alle 2 kilometriä.

Kun unelmat alkavat konkretisoitua todeksi vastaan hyökkää aina realiteetti nimeltä raha. 

Suurin harha, mikä minulla omasta talosta vasta haaveillessa oli, että itse rakentaessa voisi tehdä juuri sellaisen talon, kun on aina halunnut. Sen unelmiensa kodin. Tämä harha ammuttiin alas ihan ensimmäisenä pankin toimesta. Pankin ryöpytyksen jälkeen unelma sinnitteli vielä jotenkuten henkitoreissaan, kunnes tutustuimme sellaiseen asiaan kuin kaava ja rakennusmääräykset. 

Jos nyt rakentaisimme, tutustuisimme tonttiin,  kaavaan ja määräyksiin huolellisesti ennen ostopäätöstä.

LISÄÄ AIHEESTA: OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI

2. Rakennusbudjetti ja todelliset kustannukset

Kun meillä oli pankin myöntämä laina takataskussa (kaksi kolmasosaa tavoittelemastamme budjetista) aloimme yliviivata suunnitelmistamme unelman yksi toisensa jälkeen. Rakentaessa rahayksikkö on aina tuhat euroa. Näitä tuhat lappusia piti säästää todella rankalla kädellä ennen kuin olimme lähelläkään realistista kustannustavoitetta rakennushankkeellemme. 

Kun unelma oli riisuttu malliksi karvalakki, jouduimme vielä sanomaan hyvästi unelmiemme talon ulkomuodolle, kuten katon kaltevuudelle, värille, kerrosalalle, ulko-oven paikalle sekä sijainnille tontilla. Lopputuloksena oli talo, joka ei sinänsä vastaa unelmiamme, mutta on kaikin puolin meille tähän elämäntilanteeseen täydellinen kaikkine epätäydellisyyksineen. 

Jos nyt rakentaisimme, olisimme paljon realistisempia sen suhteen, mihin raha oikeasti riittää.

3. Valvovan rakennusmestarin valinta

Isoin virhe, jonka teimme oli vastaavan mestarin valinta, joka omassa rakennusprojektissamme meni niin metsään kuin vaan ikinä voi mennä. 

Valitsimme mestarin suositusten perusteella. Mutta edes hyvän tutun suosituksiin ei voi luottaa, jos rakentamaan laitetaan kaksi sokeaa, joita opastaa kuuro. Yhteinen matkamme oli välillä yllättävän hankala ja väärinymmärryksiä ja virheitäkin sattui.

Mestarilla oli myös vaikeuksia kommunikoida urakoitsijalle päin ja tästä syystä monia asia, kuten se, että saunarakennuksemme lopulta sijoitettiin väärään kohtaan tontilla jäi huomaamatta ennen kuin oli jo liian myöhäistä (monia asioita urakoitsija korjasi, mutta saunarakennusta eivät sentään lähteneet purkamaan).

Jos nyt rakentaisimme, valitsisimme vastaavan mestarin vieläkin huolellisemmin.

4. Alueen kaavoitus

Vielä vuosi sen jälkeen, kun olimme muuttaneet uuteen kotiimme, talomme takana oli mäntymetsä ja peltomaisema. Tiesimme, että alue oli kaavoitettu ja olisi vain ajan kysymys, milloin ikkunoiden taakse nousisi talo. 

Yksi kaunis aamu heräsimme siihen, että makuuhuoneestamme näkyy suoraan naapurin saunaan: talo nousi nopeammin kuin olimme ikinä edes voineet kuvitella. Mutta niinhän ne elementeistä tehdyt talot tuppaavat tekemään. Tämä oli vain unohtunut sillä seurasimme monta kuukautta oman kotimme muuraamista paikan päällä kivi kiveltä.

Tiheään asutussa taajamassa naapurit ovat todennäköisesti todella lähellä. Meillä on tässä asiassa käynyt todellinen lottovoitto: makuuhuoneemme ikkunan takana saunojat ovat onneksi ihan käsittämättömän rentoa ja kaikin puolin mukavaa sakkia!

Jos nyt rakentaisimme, suunnittelisimme ikkunoiden sijainnit vieläkin huolellisemmin.

LISÄÄ AIHEESTA: MITÄ KIVITALO MAKSAA

5. Luvanvaraiset työt

Yksi suurimmista kauhun hetkistä koettiin heti sen jälkeen, kun olimme muuttoluvan saatuamme käyttäneet ensimmäisen kerran yläkerran suihkua. Sitä nimittäin seurseurasi vedenpaisumusta alakerran eteisessä. 

Virheestä ei kukaan suostunut ottamaan vastuuta ja saimme kuulla uuden kotimme eteisessä monen monta kovaäänistä keskustelua, jossa haukuttiin vuorotellen niin meidät kuin kaikki, joilla oli vähänkin jotain tekemistä rakennusprojektimme kanssa. Jokainen, joka vuotoa tutki, oli olevinaan asiantuntija ja osoitti syyttävällä sormella kaikkia muita paitsi itseään.

Vuotokohtaa tutkittiin moneen otteeseen ja monella eri kokoonpanolla urakoitsijan, rakennusmestarin, laatoituksesta ja vesieristyksestä vastaavan toimijan kesken. Lopulta syylliseksi paljastui kaivon virheellinen vesieristäminen. Asia korjattiin ja saimme kahden vuoden päästä kuluttajariitalautakunnan suosituksen mukaan korjauksesta aiheutuneet kulut täysimääräisenä virheen tekijältä.

Jos nyt rakentaisimme, olisimme tarkempia kenet palkkaamme tekemään luvanvaraiset työt.

6. Sähkösuunnitelmat

Meillä oli urakointisopimus, joka koski kaikki kaikki työt talon rungon pystytykseen asti (rungon sisäpuoliset työt teimme itse). Sopimukseen kuului tietty määrä asioita, jotka oli määritelty jo tarjousvaiheessa. Yksi tällainen oli sähköpistokkeiden määrä. 

Kun aloimme tarkemmin hahmotella talon sisäpuolisia asioita huomasimme, että pistorasioita saisi olla reilusti enemmän. Urakoitsija pyöritteli päätään, kun toimitimme päivitetyn sähkösuunnitelman. Pistokkeita oli varmaan tuplat verrattuna siihen, mitä urakointisopimus sisälsi. 

Urakoitsijalle kiitos; päivitetty suunnitelma toteutettiin ilman lisäkustannuksia (urakan ulkopuolelle jäi sähkökalusteiden hankinta). Silti sähköpistokkeita olisi saanut olla vieläkin enemmän.

Jos nyt rakentaisimme, lisäisimme vieläkin enemmän pistokkeita (ihan joka paikkaan)!

Saamme usein vastata kysymykseen,

“rakentaisitteko uudestaan?”

Vastaus on kyllä, mikäli sopiva tontti löytyisi. Olisimme myös valmiita ottamaan sen riskin, että kaikki ei suju ihan suunnitelmien mukaan  vaikka tekisimme tismalleen saman talon uudelleen tismalleen samaan paikkaan. Sen verran muuttujia matkaan mahtuu aina säästä alkaen.

Niin kuin urakoitsijamme aina sanoi “tämä rakentaminen nyt on vähän tämmöistä”.

KATSO MYÖS: MIHIN RATKAISUIHIN OLEMME TYYTYVÄISIÄ KODISSAMME

Share:

1 Comment

  1. 29 huhtikuun, 2020 / 1:21 pm

    Olipa hyvä postaus. Jälkiviisaus voi olla muille avuksi, mutta ehkäpä se rakentaminen aina vaatii sellaista sinisilmäistä heittäytymistä projektiin ja vasta sen mankelin läpikäyneenä ymmärtää todella niitä jälkiviisaita sanoja.

    Onneksi sitä ei ikinä etukäteen tiedä, mitä on vielä edessä rakennusprojektin kanssa. Asia kerrallaan niin ei tule sitä totaalista hermoromahdusta ja lopulta huomaa, että ei enää ihan pienistä hetkahdakaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.