Olemme jahkailleet ja pähkäilleet ruokapöydän tuolien kanssa jo parin vuoden ajan. Kierrätyskeskuksesta löydetyt pinnatuolit ja Ikean jakkarat tulivat mukaamme edellisestä kodista ja ovat toimineet oikein mukavasti paremman puutteessa. Täytyy kuitenkin myöntää, että ne jakkarat eivät tuoleina ehkä ole ne kaikista mukavimmat. Lisäksi jakkarat ovat olleet sen verran kovassa käytössä, että kiristelyistä huolimatta ne rutisevat aika ikävästi. Pahin pelko olisi, jos jakkara leviäisi kuin bambi liukkaille jäille jonkun pahaa aavistamattoman alta.
Toiseen pinnatuoleista taas iski vuoden ikäinen termiitti, jota myös koiraksi jotkut kutsuvat. Sen verran tuhoa tuo tihulainen on aiheuttanut, että termiitti on ehdottomasti osuvampi. Yhdellä pinnatuolilla ei edes aika askeettiseen ympäristöön tottuneet pärjää ja niinhän siinä käy, kun lakkaa etsimästä, etsimäsi asia löytää sinut.
Olen muutamaan otteeseen saanut pienimuotoisen hermoromahduksen yrittäessäni myydä jotain Facebook-kirpputorilla. Jos myyminen on haasteellista, sitä on myös ostaminen. Kaikkien niiden alustavien varauksien, kysymysten, hiljaisuuksien ja jonojen sekamelskaa on mielestäni parempi vältellä parhaansa mukaan. Tällä kertaa kuitenkin pinnatuolin kohtaloa surressani satuin huomaamaan erääseen ryhmään tulleen ilmoituksen Normann Copenhagenin valkoisesta Knot-tuolista. Kaupat sovittiin siltä istumalta ja jo seuraavana päivänä suhailin naapuripitäjään tuolia noutamaan. Aika kaunokainen!
Tuolin metsästysprojekti on siis harpannut aika jättiläisen loikan eteenpäin. Jottei enää tarvitsisi ottaa taka-askeleita, tuon tuolin yleisin sijoituspaikka on ruokapöydän päällä. Termiitin hampaiden ulottumattomissa.
Voihan termiitti! Vaan kaunis on tämä uusi tuolitulokas, toivottavasti se pääsee jossain vaiheessa asumaan lattialle (eli termiitti keksii uusia kohteita tai kasvaa aikuiseksi) 😀
Onneksi nuo termiitit kasvavat ja tuhoamisvimma loppuu. Ehkä sen jälkeeen uskaltaa hankkia loputkin tuolit.. Kun vielä keksisi mitkä 🙂
Kaunis on tuoli! Toivotaan, että termiitti tyytyy pinnatuolin raatoon…
Yksi Ikean palli on onneksi termiitin suursuosikki. Sitä onkin lyhennetty jaloista jo kymmenisen senttiä.. Toivottavasti tuhovimman iskiessä tuo samainen jakkara (tai sitten se pinnatuolin raato) olisi edelleen kohteena 🙂
Ihana löytö! Mä en enää edes yritä ostaa/myydä facessa vaan meen suosiolla aina Toriin 😀
Näin minäkin olen vakaasti päättänyt. Nyt vain sattui hairahdus ja nämä kaupat syntyivät onneksi helposti 🙂
Oi tämä tuoli, oma pitkäaikainen haaveeni! Nimeltään taitaa kylläkin olla Knot? 🙂