Olen aloittanut tämän tekstin kirjoittamisen tuhat kertaa.
Ja deletoinut sen yhtä monta kertaa.
Lauseissa ei ole mitään järkeä ja itkettää niin, että tuntuu että tukehtuu.
Ehkä se johtuu siitä, että tämä blogipostaus on todella merkityksellinen ja henkilökohtainen.
Tänään 17.11. vietetään kansainvälistä keskoslasten päivää. Päivää, joka nostaa pintaan voimakkaita surun ja onnen tunteita.
Esikoisemme syntyi keskosena ja vaikka alkutaival olikin huolen ja monenmoisten hankaluuksien sävyttämä, saamme kiitollisina seurata mitä energisimmän ja suloisimman tyypin kehitystä ja kasvua!
Tänä kesänä toinen poikamme syntyi myös ennenaikaisesti ja pohjattoman surun murtamina jouduimme lopulta hyvästelemään rakkaan pienen.
Toisen poikamme menetys käynnisti minussa prosessin, jollaista en ole aiemmin käynyt läpi.
Olen itkenyt, vaellellut vailla päämäärää metsässä ja huutanut äänettömästi tyhjyyteen.
Sitten olen katsonut pientä elossa olevaa poikaamme ja palauttanut itseni juuri tähän hetkeen.
Juuri tässä ja nyt kaikki on hyvin.
Kaiken valtavan surun keskellä olen tietoisesti yrittänyt nähdä ympärillämme olevat kauniit asiat.
Oman vauvansa menettäneen ystäväni kanssa olemme usein jutelleet siitä, miten elämä on juhla.
Se konkretisoituu muun muassa katsoessani keskosena syntynyttä ja selviytynyttä rakasta poikaamme.
Tästä kantavasta teemasta alkoi Festive-juhlakirjamatkamme, jonka omistamme poikamme Maxin muistolle.
Talletamme kirjaan inspiraatiota vaivattomien ja herkullisten juhlien järjestämiseen. Se on tapamme löytää surun keskelläkin vallitseva kauneus.
Kirjaprojektiimme uudenlaisen syvyyden tuo se, että saamme antaa tuotoista merkittävän osan keskoslasten vanhempien tukemisessa toimivan Kevyt ry:n toimintaan.
Voit seurata kirjan syntyprosessia Instagrammissa, jossa kerromme pian, miten projektimme kautta voimme olla mukana Kevyt ry:tä tukemassa.
Näin syksyisen pimeänä päivänä sytytän kynttilän kaikille keskoslapsille ja heidän vanhemmilleen. Sekä kaikille heidän ympärillään oleville tukijoille.
Rakkaus on se kantava voima, joka siivittää vaikeuksien keskellä uuteen huomiseen.
Haluaisinkin lopuksi vielä kiittää teitä kaikkia kesän aikana saamistani myötäelävistä viesteistä.
Kun marraskuu painaa päälle koko pimeällä voimallaan, on lohdullista palata tekstien pariin ja kokea, miten tuntemattomat ja tutut välittävät.
Halaus sinulle.
Rakkaudella Marja
Osuin blogiisi ensimmäistä kertaa. Voimia kovasti jokaiselle askeleelle. Vertaistuen antaminen ja saaminen on todella kantava voima, hienoa, miten olette konkretisoineet sitä kirjaprojektiksikin.
Kaikkea hyvää teidän perheelle <3
Lämmin kiitos kauniista kommentistasi <3 Vertaistuen voima on jotain sanoinkuvaamattoman arvokasta. Olen syvästi kiitollinen kirjaprojektista ja siitä, että Maxista jää tähän maailmaan jokin muukin jälki, kuin ne pienen pienet jalanjäljet, jotka sairaalasta saimme kotiin.
Niinkuin kirjoitit surun keskellä on ihmeellistä kauneutta. Lapsen menettämisen suru on suurta rakkautta. Voimia sinulle ja perheellesi.
Kyyneleet silmissä luen kommenttejanne. Lämmin kiitos kun jätit viestin <3
<3 halauksia Marja. Oot upea ja tekemässä upeita asioita!
Ootte olleet mun mielessä paljon! Toivottavasti pian nähdään.
Kaunis kiitos Laura <3 Ja kiitos siitä kaikesta tuesta, jota olemme sinulta saaneet. Meillä vieläkin muistellaan yhtä kaunista ja kuumaa kesäistä viikonloppua!
💕
❤️
Ihan kamalaa. Lämmin osannottoni ja voimia suureen suruunne! <3
Niin on, ihan h****tin kamalaa! Lämmin kiitos, kun jätit viestin <3
❤️
❤️
❤️
❤️
Lämmin osanottoni. Tällaisen asian äärellä on vaikeaa löytää oikeita sanoja. Hyvästit ovat musertavia ja suuri suru painavaa. Haluan toivottaa voimia ihan jokaiseen päivään ja jokaiseen tuntiin. Toivon, että rakkaus ja vertaistuki auttavat selviämään myös marraskuusta. Halaus sinulle.
Lämmin kiitos kauniista sanoista ja halauksesta ❤️
♥
❤️
Tarinat lapsen menettämisestä on kyllä koskettavimpia asioita mitä tiedän, tämäkin sai taas silmät vetistämään, kun ajatteli kuinka suuri se suru mahtaakaan olla. Voimia teille surun keskelle ja paljon onnea selviytyneen pienokaisen ja koko perheenne elämään.
Lämmin kiitos sanoistasi ❤️ Tämä suru on jotain ihan käsittämättömän suurta, mutta vielä käsittämättömämpää, että tästäkin selviää. Askel askeleelta ja hetki kerrallaan.
Syvä ja lämmin osanottoni koko perheellenne. Olen aina kovasti nauttinut blogisi lukemisesta ja olenkin pohtinut, onko jotain vakavaa tapahtunut. Näin valitettavasti on sitten käynyt. Toivon Sinulle ja miehellesi paljon voimia suruprosessiin. Osittain samaistun tekstiisi hyvin voimakkaasti – itsekin olen pienen keskostytön äiti. Tätä nykyä kiitollinen siitä, että olen saanut seurata hänen kasvuaan jo vuosien ajan. Kaikella lämmöllä ja rakkaudella minulta Teille.
Lämmin kiitos kauniista sanoistasi ❤️ Olin todella lukossa blogin kanssa, kun en tiennyt, miten asiasta oikein kertoisin. Blogin tekeminen tuottaa minulle kuitenkin suurta iloa, joten ihan kokonaan en pystynyt panemaan hanskoja naulaan. Rivien välistä on voinut varmasti lukea, että jotain ikävää on tapahtunut. Nyt kun se on julkista, oloni on tietyllä tapaa kepeämpi. Olen todella kiitollinen kaikista niistä viesteistä, joita olen teiltä asiaan liittyen saanut ❤️
Syvimmät osanottoni, en osaa edes kuvitella sitä tunneskaalaa mitä olette käyneet läpi. Hyvää jatkoa teidän perheelle <3
Lämmin kiitos ❤️
Lämmin osanotto. Toivon Sinulle ja perheellesi valoa surun keskelle ja jokaiseen päivään.
Lämmin kiitos ❤️