Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

5 VIRHETTÄ JOTKA TEIMME RAKENTAESSA

Olemme asuneet nykyisessä kodissamme viisi vuotta. Näiden vuosien aikana olemme usein palanneet rakennusaikoihin. Välillä itsetyytyväisyyttä huokuen, sitten taas huvittuneina ja joskus suorastaan kauhuissamme. Kuten niinä hetkinä, kun muistelemme ensimmäistä yläkerrassa otettua suihkua. Ja sitä seurannutta vedenpaisumusta alakerran eteisessä.

Sanomattakin selvää, ettemme suoriutuneet rakentamisesta täysin kuivin jaloin.

Jos nyt rakentaisimme uudestaan, osaisimme toivon mukaan välttää ainakin seuraavat virheet.

1. Vastaavan mestarin valinta

Olimme lukeneet kaikista mahdollisista lähteistä, että yksi kriittisimpiä asioita rakentaessa on pätevän rakennusmestarin palkkaaminen. Tästä syystä paneuduimme tehtävään erityisellä huolella. Ongelmaksi muodostui se, että muodollisesti pätevää ja kaupungin rakennusvalvonnan hyväksymää vastaavaa työnjohtajaa ei meinannut millään löytyä. Lopulta, suositusten kautta palkkasimme urakkaan henkilön, joka täytti ainakin paperilla kaupungin asettamat vaatimukset. Parhaimmillaan vastaava mestari toimii rakentajan oikeana kätenä aina suunnitteluvaiheesta talon valmistumiseen saakka. Pahimmillaan henkilö on vain pakollinen kumileimasin. Meidän tapauksessa toteutui ikävä kyllä jälkimmäinen.

Irtisanottuamme edellisen mestarin, palkkasimme tehtävään uuden, jonka kanssa saatoimme rakennushankkeen viime syksynä loppuun.

Jos nyt rakentaisimme, olisi meillä yhteystiedoissa vastaava työnjohtaja, jonka kanssa kommunikaatio todellakin toimii.

2. Oveton pohjaratkaisu

Suunnittelimme kotimme lähes täysin avoimeksi. Tällä hetkellä talostamme löytyy lasisten ulko-ovien lisäksi kaksi sisäovea, joista toinen johtaa eteisen vessaan. Vessan ovi jää käytössä lähestulkoon aina auki (tilanne saattaa toki muuttua sinä päivänä, kun ulko-oven taakse ilmestyy vieras, joka yllättää isäntäväen housut kintuissa pöntöltä: lasisesta ulko-ovesta on nimittäin suora näköyhteys alakerran vessaan). Sanomattakin selvää, että meitä ei liiemmin häiritse se, että ohikulkijat (sekä muutama muu instaa tai verkkoa selaileva) pystyy näkemään lähestulkoon kaiken, mitä talossamme tapahtuu.

Myös yläkerran vessaan saimme asennettua muutaman vuoden asumisen jälkeen, (yllätys-yllätys) lasisen oven. Kolmas ovi on liukuovi, joka erottaa kuraeteisestä kulkevat koirat muista asuintiloista. Liukuovi kulkee seinän välissä ja samanlaisen ratkaisun
tekisimme mahdollisessa tulevassa rakennushankeessa kaikkiin muihinkin oviaukkoihin.

Seuraavaksi työlistalla olisi asentaa saunatuvan vessan sekä lastenhuoneen ovi. Haasteena näissä on se, että ovet joutuu teettämään, koska aukot eivät ole millään lailla standardikokoiset. Ovien teettäminen on sen verran kallista lystiä, että olemme vitkutelleet asian kanssa jo viitisen vuotta eikä käytettävissä oleva raha tuossa ajassa ole lisääntynyt yhtään.

Jos nyt rakentaisimme, suunnittelisimme huolellisemmin kuinka ovet mahdollisesti jälkikäteen asennettuna toteutetaan.

3. Muiden talossa asuvien huomioiminen

Kun muutimme, olimme lapseton pariskunta, jolla on on yksi koira. Tätä nykyä talossamme asuu näiden lisäksi lapsi sekä toinen koira. Vaikka kuinka yritimme suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon eri elämäntilanteet, ei meillä ollut käytännöstä tietenkään mitään kokemusta. Lapsen tarpeita emme juurikaan ole vielä edes päässeet kartoittamaan (kaksivuotias nukkuu vielä huoneessamme ja leikit sijoittuvat sinne, missä kulloinkin oleskelemme). Koirien kannalta olisi ollut äärimmäisen kätevää, että tuhat neliöinen tontti olisi aidattu. Miten monesti sitä onkaan toivonut, että koirat pääsisivät nopeasti tarpeilleen vain avaamalla ulko-oven. Taaperon ja kahden koiran kuljettaminen hihnalenkillä ei ole aina kaikista helpointa.

Mikäli neliöt olisivat antaneet myöten, olisi myös kuraeteinen saanut koirien kannalta olla huomattavasti isompi.

4. Sähköpistokkeiden määrä

Urakoitsija pyöritteli päätään, kun toimitimme päivitetyn sähkösuunnitelma. Pistokkeita oli varmaan tuplat verrattuna siihen, mitä urakointisopimus sisälsi. Urakoitsijalle kiitos; päivitetty suunnitelma toteutettiin ilman lisäkustannuksia (urakan ulkopuolelle jäi sähkökalusteiden hankinta).

Silti sähköpistokkeita olisi saanut olla vieläkin enemmän.

LUE MYÖS: MITÄ KIVITALO MAKSAA

5. Takan toiminnallisuus

Talomme ehkä näyttävin yksityiskohta on elementtiseinän sisässä oleva takka. Takkaseinän toimitus oli jo itsessään hivenen haastavaa. Lisäksi ongelmia aiheutti takkasydämen luukun ulkopuoliset vipstaakkelit, joita en ollut huomioinut siinä vaiheessa, kun piirsin seinän ja seinään tulevat aukoitukset. Takan aukon mitat olisivat pitäneet olla suuremmat, kuin takkasydämen mitat, jotta kaikkia säätöjä olisi vaivaton käyttää. Sydän jouduttiin asentamaan aukon takaosaan (eikä aukkoon), mistä syystä tuloilmaa ei pysty säätämään.

Niin, ja mitenkä kävi yläkerrasta vuotaneiden vesien kanssa? Vuotokohtaa tutkittiin moneen otteeseen ja monella eri kokoonpanolla urakoitsijan, rakennusmestarin, laatoituksesta ja vesieristyksestä vastaavan toimijan kesken. Lopulta syylliseksi paljastui kaivon virheellinen vesieristäminen. Asia korjattiin ja saimme kahden vuoden päästä kuluttajariitalautakunnan suosituksen mukaan korjauksesta aiheutuneet kulut täysimääräisenä virheen tekijältä.

Pohdimme usein, rakentaisimmeko uudestaan? Vastaus on kyllä, mikäli sopiva tontti löytyisi. Olisimme myös valmiita ottamaan sen riskin, että kaikki ei suju ihan suunnitelmien mukaan  vaikka tekisimme tismalleen saman talon uudelleen tismalleen samaan paikkaan. Sen verran muuttujia matkaan mahtuu aina säästä alkaen.

Niin kuin urakoitsijamme aina sanoi “tämä rakentaminen nyt on vähän tämmöistä”.

P.S. Ensi viikolla juttua kaikista niistä ratkaisuista, jotka jo suunnitteluvaiheessa teimme ja joihin olemme edelleen erittäin tyytyväisiä kodissamme.

LUE MYÖS: OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI

P.P.S. Jutun kuvat (kuvaaja Pauliina Salonen) on alunperin julkaistu Asun-lehdessä (2016). Tällä viikolla tulossa juttu siitä, miten kotimme sisustus on muuttunut viidessä vuodessa.
Share:

6 Comments

  1. 18 marraskuun, 2019 / 1:31 pm

    “tämä rakentaminen nyt on vähän tämmöistä” En kestä 😀 Kiitos rehellisestä postauksesta, välillä sitä halajaisi rakennusprojektiin lähteä, mutta tosiaan pelottaa tuo muuttujien määrä ja kaikki häslinki.

  2. 18 marraskuun, 2019 / 4:41 pm

    Mitä enemmän tekee, sitä enemmän myös todennäköisesti myös sattuu ja tapahtuu. Ymmärrän niin huvin tuon pelon kaikista muuttujista ja häslingistä. Itse myös toivoisin, että koittaisi vähän tapahtumaköyhemmät ja seesteisemmät ajat. Ehkäpä siksi meilläkään ei (tontin puutteen lisäksi) uusi raksa häämötä ihan lähitulevaisuudessa 😅

  3. 18 marraskuun, 2019 / 6:51 pm

    Mielenkiintoinen aihe, samoin nuo tulossa olevat! Mielenkiinnolla luen näitä, meitä riivaa nimittäin taas kerran raksakuume (en olisi uskonut että vielä sanon näin) 😀

    • 23 marraskuun, 2019 / 8:31 pm

      Oli todella inspiroivaa saada toiveita blogijutuista: mulla on taas ihan erilainen palo kirjoittaa pitkästä aikaa <3 P.S. Raksakuume taitaa olla krooninen tauti 😀

  4. Anonymous
    19 marraskuun, 2019 / 4:59 pm

    Voi Marja, talosi on niin täydellinen! Upeat betoniseinät, avaraa tilaa, vähemmän on enemmän periaate, aivan huippua! Tyylisi sisustaa ja suunnitella on juuri sitä mitä itsekin halajan, lopputuloksena modernia minimalismia, tyyneyttä, harmoniaa ja syvää rauhaa. Pidän kovasti, älä koskaan muutu, on ilo lukea blogiasi.

    • 23 marraskuun, 2019 / 8:33 pm

      Kommenttisi sai palan nousemaan kurkkuun ja kyyneleet silmiin. Liikutuin kovin. Ihana, että tyyneys, harmonia ja syvä rauha välittyvät myös sinne ruudun toiselle puolen. Elämän kuohuista huolimatta koen vahvasti, että nuo kaikki ovat kodissamme todella läsnä <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *